Nykyinen yhteiskuntamme rakentuu tietotekniikan varaan. Viime vuosikymmeninä muutos on ollut valtava, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö kehitys jatkuisi samansuuntaisena. Nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa jokaisen tulisi osata riittävät perustiedot tietotekniikasta.

Otsikon kysymys johtaa keskustelun helposti väärille raiteille. Jokseenkin laaja konsensus vallinnee siitä, että perusopetuksen yhteydessä oppilaiden tulisi saada paremmat perustiedot tietotekniikasta. Näin ollen kysymys onkin oppimisen keinoista. Ohjelmointi on mielestäni yksi parhaista keinoista oppia ja ymmärtää tietotekniikkaa.

Itse asiassa ohjelmointitaidosta on hyötyä. Tietotekniikan varassa toimivassa yhteiskunnassa on yleissivistystä ymmärtää, miten tietokone toimii, mihin se pystyy ja mihin ei pysty.” – Jyrki Kasvi Tietokone-lehti lokakuu 2012

Tulevaisuudessa ympärillämme on yhä enemmän tietokoneen kaltaisia laitteita. Näin ollen niiden toiminnan ymmärtäminen on yhä tärkeämpää. Ohjelmoinnin avulla tietokoneen toimintaa ymmärretään paremmin, tekemällä oppii! Kaikkien ei tarvitse olla ohjelmoinnin ammattilaisia, mutta kaikilla pitäisi olla sellaiset perustiedot, että ymmärretään, miten tietokone toimii.

Ohjelmoinnin ymmärtäminen on mielestäni kansalaistaito, joka sinällään on irrallaan ohjelmoinnista ammattina.” Tomi Dufva, Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa – Facebook 24.3.2013

Kuinka sitten ohjelmointia pitäisi opettaa kaikille? Tässä vaiheessa unohtaisin kaikki perinteiset mallit ohjelmoinnin opetuksesta. Nythän kohderyhmänä ei ole oppilaat, joista tulee tietotekniikan ammattilaisia ja siten asia olisi jo lähtökohtaisesti heitä kiinnostava. Ohjelmointi pitää saada kiinnostavaksi ja helposti lähestyttäväksi, jotta oppimista tapahtuisi mahdollisimman paljon. Esitin tähän yhden lähestymistavan luennoidessani Jyväskylässä aiheesta ”Innostava lähestymistapa ohjelmointiin”. Tähän liittyvä materiaali on saatavissa verkossa avoimella lisenssillä, joten jalosta materiaalia eteenpäin!

Kantavana ajatuksena on käsitellä asiaa pehmolelun, käsinkosketeltavan asian kautta. Näin ollen voidaan nähdä, kokea ja tuntea ohjelmoinnin vaikutukset. Aluksi teknisiä yksityiskohtia voidaan pitää piilossa ja oppimisen edetessä asiaa voidaan avata niin pitkälle, kuin kiinnostusta riittää.

Esimerkit ovat leikinomaisia ja sillä tavalla lapsille hyvin sopivia. Käytetty teknologia ei ole kuitenkaan pelkkä leikkikalu, vaan sillä voidaan tehdä ihan oikeitakin asioita. Innokkaimmat, ne tulevaisuuden ammattilaiset, voivat jatkaa opiskelua kotona ja kehitellä ratkaisuja arkipäivän tilanteisiin ja tarpeisiin. Kehitteillä on esimerkiksi käsiproteesi, jossa hyödynnetään samaa teknologiaa sekä 3D-tulostusta. Korjaileeko lääkäri tulevaisuudessa ohjelmointivirheitä vastaanotollaan, kun potilaan käsiproteesi ei toimi oikein?

Ohjelmointia tulisi opettaa kaikille, mutta tavoitteena ei ole mahdollisimman hyvä ohjelmointitaito vaan tietotekniikan ymmärtäminen.

Jouni Korhonen