Alla on kuvattuna tilanne, johon olen törmännyt jo useita kertoja.
Juttelen asiakkaalle, messuvieraalle tai esimerkiksi vanhalle tutulle Opinsysin tarjoamasta linux-pääteratkaisusta. Kuvaan ratkaisun hyötyjä: koneina voidaan käyttää teini-ikäisiä tietokoneita, ohjelmat ovat ylläpidettynä palvelimella, työpisteitä ei erikseen tarvitse ylläpitää, lisenssimaksuja ei ole, ratkaisu säästää rahaa ja on ympäristöystävällinen. Keskustelukumppanini on vakuuttunut: ”Tämähän kuulostaa järkevältä, miksei kaikilla kouluilla ole tällaista ratkaisua käytössä?”
Olen pohtinut tätä kysymystä jälkikäteen rauhassa ja paatoksella. Asiakasmäärämme kasvaa hyvin, mutta miksi palvelu ei myy kuin häkä? Mietittyäni asiaa, nostan kolme rajoittavaa tekijää ylitse muiden:
- Koulutoimet eivät ole tottuneet ostamaan palvelua ulkopuolelta. Kunnan tietohallinto ja koulujen atk-opettajat vastaavat työasemien toiminnasta. Uusi toimintamalli on vieras ja voi saada osan päättäjistä varuilleen, vaikka ostettava palvelu on laadukas ja hinnaltaan halvempi kuin itse tuotettu.
- Tietotekniikan aiheuttamat kulut ovat epäselviä tai niitä ei tiedetä lainkaan. Kulurakenteen vertailu on tästä johtuen hankalaa, jolloin asiakas ei saa selvyyttä säästöjensä suuruudesta. Karkea arvio tai myyjän lupaus ei ole tarpeeksi uskottava.
- Linux aiheuttaa epäilyksiä tai sitä pidetään toisen luokan ratkaisuna. Opettajien asenne on usein: ”Tämä linuxhan voisi olla ihan riittävä työkalu.” Linuxin pedagogisia etuja ei siis nähdä, mutta rajoittavat tekijät muistetaan. Vanhat windows-pohjaiset opetusromput nousevat tärkeiksi, vaikka ohjelmien käyttö olisi minimaalista.
Innovatiiviset asiakkaat ovat edellä mainituista tekijöistä huolimatta siirtyneet linux-pääteratkaisuun. Jatkossa jää nähtäväksi, milloin myös massat lähtevät liikkeelle. Mikä Suomen isoista kaupungeista siirtyy ensimmäisenä käyttämään linuxia koko koulutoimen laajuisesti? Edelläkävijän hattuja olisi vielä jaossa.
Eero Nukari, eero.nukari@opinsys.fi, 050-529 4445
Osuvasti valittu nuo kolme eniten rajoittavaa tekijää. Olen usein ihmetellyt joskus 90-luvulla hankittujen romppujen roolia IT-hankinnoissa. Miten paljon niitä oikeasti hyödynnetään? Erittäin vähän, epäilen.
Näiden lisäksi itselleni rajoittaviksi tekijöiksi on mainittu mm. LTSP-ratkaisun skaalautuvuusongelmat suuressa koulutoimessa ja verkkoyhteyden välttämättömyys. Oppilaskoneella on kuulemma pakko saada edes Word tai Excel pyörimään, mikäli verkko jostain syystä pätkäsee.
Toimivatko webiin tuotetut oppimispalvelut (Opit/WSOY jne.) sujuvasti Linux-ympäristössä?
Matti, kiitokset kommentistasi.
Jaan epäilyksesi romppuihin liittyen. Niiden käyttö on kouluissa usein hyvin satunnaista. Onneksi kaikki oppimisympäristöt ovat siirtyneet (tai tulevat lähivuosina siirtymään) web-pohjaisiksi. Niiden käyttö on tyypillisesti ongelmatonta linux-pääteympäristössä.
Mainitsemasi WSOY:n Opit on poikkeus. Sinne Shockwave-tekniikalla toteutetut harjoitukset eivät linuxilla toimi. Myös windows-työasemien ylläpitäjät ovat Opitin selainlaajennusten vaatimuksia minulle mananneet. Opitin porukka on ymmärtääkseni luvannut lopettaa Shockwaven käytön, mutta vanhat harjoitukset ovat yhä käytettävissä.
Useamman koulun ratkaisuista meillä on kokemuksia jo useissa kunnissa. Esimerkiksi Vihdissä linux-kuntaratkaisumme on käytössä vajaalla kymmenellä koululla. Skaalautuvuutta isoon mittakaavaan en siis näe rajoittavan tekijänä – ainakaan Opinsysin kokemusten ja osaamisen perusteella.
Verkkoyhteyksien luotettavuus korostuu pääteratkaisussa. Toisaalta hallitut pc-ympäristötkin ovat usein täysin käyttökelvottomia ilman toimivaa verkkoa. Verkon toimivuuden varmistamiseksi asiakkaillamme, olemme yhä useammin ottaneet myös lähiverkon laitteet meidän hallintaan.
Täsmennyksenä Eeron edelliseen kirjoitukseen: Opitiin ei ole enää muutamaan vuoteen tehty uusia tehtäviä Shockwavella. Heidän edustajansa mukaan ”vanhat shockwave-tehtävät ovat pedagogisestikin jo vanhentumassa”.
WSOY / Opit on menossa teknisesti hyvään suuntaan ja toimii Linuxissa.
Shockwaven ei toimi Linuxissa vaikka sekalaisia huhuja liikkuu. Emulaattoreiden avulla voi pienimuotoisesti ajaa windowsin web-selainta ja shockwavea, mutta vakituiseen käyttöön se ei kelpaa.
Ensimmäisen kohdan tulkinta on mielestäni väärä (mikäli enää olet vielä samaa mieltä). Oppilaitokset ja kunnat ovat ostaneet ulkopuolisia palveluita ja vielä IT palveluita jo vuosien ajan. IT palveluiden ulkoistus vuonna 2012 on enemmän sääntö kuin poikkeus (ja vuonna 2009 oli erittäin yleistä).
Itse näen ongelmia esimerkiksi siinä että tietohallintostategioissa on linjattu asioita sillä tavalla että Linux ratkaisu ei täytä vaatimuksia tarvittavien kuvauksien osalta. En puhu mistään teknisestä dokumentaatiosta vaan erilaisista arkkitehtuurikuvista, palvelukukvauksista, SLA sopimuksista jne. Dokumenttien puuttuminen ei tue strategiassa linjattua hyvää hallintotapaa, jolloin ratkaisu on tietohallinnon silmissä ”vaarallinen mörkö”. Tämän kuntoon laittaminen vaatii aikaa ja vaivaa, mutta helpottaa ratkaisun jalkaantumista markkinoille. Tämä ongelma korostiuu nimenomaan julkishallinnon puolella.
Toisena mielenkiintoisena asiana näen sen että kuinkahan monessa kunnassa kunnan Tietohallinnon linjaus jalkautuu opetusluokkiin asti? Eli jos kunnassa päätetään että vakioidaan työasemat Windows laitteiksi, niin tahtomattaan päätetään opetustoimen puolesta että lapset oppivat Windowssilla eivätkä Linuxilla. Tähän olen törmännyt pariinkin otteeseen, ja kyse on lopulta vain asioiden ymmärryksen puutteesta ja lopulta tulehtuneista väleistä. Oppimisluokat pitäisi olla erillään koulujen hallinnon koneista, joilla luollollisesti käytetään kunnan järjestelmiä. Näihin hallinnon koneisiin kunnan tietohallinnolla pitääkin olla päätösvalta, mutta opintotoimien pitäisi mielestäni saada päättää mitä lapsille opetetaan.
Kunnat ovat myös keskittäneet palvelimensa konesaleihin, ja paikallisten palvelimien toimittaminen kouluille saattaa kuulostaa sekä vanhanaikaiselta että strategian vastaiselta. Bittihän liikkuu tänäpäivänä, joten tälläiselle ratkaisulle olisi vaarmasti kysyntää.