Jaatko yhä esityksesi sähköpostin liitetiedostoina oppilaille tai kolleegoille? Kätevämpää on laittaa ne jakoon suoraan nettiin, esimerkiksi SlideShare palveluun.

SlideShareen voi ladata mm. “powerpointit” ja pdf-tiedostot. Voit itse valita, onko esityksesi jaettu vain rajatulle käyttäjäryhmälle vai kaikille avoimesti. Esitysten katselijat pääsevät näkemään esitykset suoraan selaimessa tai he voivat halutessaan ladata esityksen itselleen, jos se on tekijän puolelta sallittu.

Esitykset on helppo linkittää muihin sosiaalisen median palveluihin, esimerkiksi osaksi blogia (katso alla oleva “Rehtori rakastui pingviiniin” esitykseni) tai Twitteriä. SlideShare on toki myös itsessään sosiaalinen palvelu – käyttäjät voivat mm. lisätä ystäviä itselleen ja kommentoida muiden esityksiä.

Helppoa, hyödyllistä ja maksutonta.

Eero Nukari

Myös Opinsys oli mukana tapahtumassa oppimassa uutta. Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen opetustietotekniikka toimii Opinsysin ylläpitämänä ja se käsittää luokkahuoneissa olevat kiinteät koneet, oppilaiden käytössä olevat minikannettavat ja opettajien henkilökohtaiset kannettavat. Yhteensä tietokoneita on lähes 600. Kasavuoren koulussa on lisäksi käytössä lukuisia verkkokäyttöisiä sovelluksia, jotka on integroitu osaksi kokonaisjärjestelmää. Näistä ovat esimerkkejä Moodle, wiki, videopalvelu ja Google Apps, jotka kaikki toimivat samoilla käyttäjätunnuksilla ja joiden avulla oppilaat voivat tehdä reaaliaikaista yhteistyötä ja kaikki palvelut toimivat myös kotoa verkon kautta.

Päivän aikana käsiteltiin tieto- ja viestintätekniikan muutosta itse opetukseen ja muutokseen, joka odottaa nykyisten koululaisten siirtyessä työelämään. Vanhat oppimiskäsitykset kaipaavat tuulettamista ja kouluissa käytetään nyt arkipäivässä mm. videoita osana oppimista. Uusi tekniikka mahdollistaa monta asiaa, mutta kuitenkaan se ei voi korvata osaamista ja opettajaa. Sosiaalisen median palvelut vaativat uusia medialukutaitoja, mutta myös muuta osaamista vaaditaan. Esim. taito käyttää sosiaalisen median alustoja ei välttämättä tarkoita, että tekstinkäsittelyohjelman käyttö olisi sujuvaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että paljon on tehtävää, mutta paljon on jo tekeillä. Oppilailta voi myös oppia paljon koulun kehittämisestä – kiitos Kasavuoren oppilaille!

Lisää tietoa kärkikouluhankkeesta löytyy Unelmakoulun sivuilta:
http://kasavuori.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=82

Unelmakoulu Facebookissa: http://www.facebook.com/group.php?gid=8109371155

Kuvia koululta ja itse päivästä.

Kauniaisten Kasavuoren koulun rehtori Riitta Rekiranta aloitti päivän.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä

Kasavuoressa koulun tiedotusta hoidetaan info-näyttöjen avulla, joissa näytetään ajankohtaista mm. ruokalistat, kurssitiedostusta ja tietoa vapaa-ajan toimista. Kuvassa ruokalan vieressä oleva näyttö.

ATK-luokan verkko-pc-koneita

Oppilaat käyttävät minikannettavia oppitunneilla harjoitustehtävien tekemiseen.

Pieniä verkosta käynnistyiä kevytpäätteitä

Käytössä on myös kierrätyskoneita, joista on poistettu äänekkäät kiintolevyt ja muutettu ne käynnistymään verkosta kevytpäätteiden tavoin.

Veli-Matti Lintu

Kortepohjan koululla on ollut käytössä Opinsysin toimittama linux-pääteratkaisu (LTSP) vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2008 järjestelmää alkoivat hyödyntämään myös Kilpisen ja Viitaniemen koulut.

Linux-hankkeesta vastaava Risto Rönnberg julkaisi viime viikolla raportin koulujen linux-kokemuksista. Raportissa on verrattu kattavasti sekä linux-ratkaisun ominaisuuksia että kulutasoa kaupungin tarjoamaan Windows-työasemaratkaisuun. Suosittelen raporttiin tutustumista kaikille koulujen tietotekniikkaratkaisuista kiinnostuneille.

Eero Nukari

Kortepohjan koululla on jo neljän vuoden kokemus linuxin käytöstä. Nyt arvokkaita kokemuksia jakaa koulun rehtori Risto Rönnberg. Tarkemmat tiedot webinaarista löytyvät EduCOSS -blogista. Myös Opinsysiltä olemme kuulolla.

Eero Nukari

Sumo Paint on verkossa toimiva kuvakäsittely- ja piirto-ohjelma. Sumo Paintia pääsee käyttämään jo muutamassa sekunnissa www.sumopaint.com -osoitteessa. Ohjelmaa ei siis tarvitse ladata tai asentaa – se toimii suoraan selaimen kautta. Sumo Paintilla tehdyt kuvat voi joko julkaista verkossa tai tallentaa omalle koneelle.

Sumo Paintin ominaisuuksia ja helpoutta on kehuttu vuolaasti eri julkaisuissa. Ominaisuuksilta sitä on verrattu Adoben Photoshop:iin, josta muuten on myös julkaistu rajallisilla ominaisuuksilla toimiva verkkoversio.

Koulun kannalta Sumo Paintin hyvänä puolena voidaan pitää sen saatavuttaa – sovellusta voi kuka tahansa käyttää mistä tahansa verkossa olevasta koneesta. Ja maksutta. Oppilaan kannalta houkutus piraattiohjelmien lataamiseen kotikäyttöä varten täten poistuu ja koulu säästä lisenssikuluja. Suosittelen kokeilemaan.

Eero Nukari

ps. Piirsin yllä olevan, firmamme väriteemoja mukailevan “taideteoksen” noin puolen tunnin Sumo Paint kokemuksella – helppoa, mutta hyvin koukuttavaa, jopa kaltaiselleni kuvankäsittelynoviisille.

Kaiken tämän keskellä harva tuskin miettii, mitä salasanoilla oikein tehdään ja mihin kaikkeen ne vaikuttavat. Kouluilla on kuitenkin erilaisissa järjestelmissä paljon sellaista oppilaisiin liittyvää tietoa, jonka levittäminen ei ole suotavaa. Kun osa järjestelmistä on koulun tai kaupungin ylläpitämiä ja osa on ulkoistettu, soppa on äkkiä valmis – erimuotoisia tunnuksia ja hankalia osoitteita, vanhojen käyttäjien tunnukset jäävät auki ja kaiken keskellä käyttäjät eivät muista salasanojaan tai asettavat ne tietoturvamielessä liian helpoiksi. Miettimällä tunnusten ja salasanojen käyttöä voidaan myös helpottaa käyttäjien elämää merkittävästi ja samaan aikaan parantaa tietoturvaa.

Seuraavassa on kuvattuna biologian opettaja Saaran kuvitteellisen aamupäivän tietokoneen käyttöä:

Jokainen järjestelmä vaatii oman käyttäjätunnuksen ja salasanan syöttämistä, mikä tarkoittaa tietojen kirjoittamista erilaisiin kirjautumisruutuihin kymmeniä kertoja päivässä. Jos koululla on käytössä järjestelmä, jossa selain muistaa erilaiset tunnukset ja salasanat, tuo se vähän lohtua kiireiselle opettajalle; ainoat päivän aikana tarvittavat tiedot ovat työpöydälle kirjautumiseen tarvittava tunnus ja salasana. Norsunmuistia tarvitaan kuitenkin heti, kun eteen sattuu kone, jolla ei olekaan tallennettuna salasanaa. Kotikäyttö voi jäädä myös väliin, jos jonkun palvelun salasana on tallessa vain selaimessa koululla.

Ongelma on ollut olemassa jo vuosia ja ratkaisuksi on kehitetty lukuisia eri tekniikoita. Konseptiltaan eri tekniikat ovat hyvin samanlaisia ja kouluympäristössä ne voi jakaa kolmeen osaan, joita voi käyttää rinnakkain.

Ensimmäisenä sovellukset voi asettaa käyttämään yhteistä käyttäjäkantaa, jolloin jokainen sovellus käy hakemassa tiedot jaetusta kannasta. Jokaisella sovelluksella, esim. Moodlella, blogilla ja sähköpostilla, on edelleen oma kirjautumisruutunsa, mutta kaikkiin niihin käy sama käyttäjätunnus ja salasana. Salasanan vaihto vaikuttaa kaikkiin palveluihin kerralla, jolloin sen vaihtaminen on käytännössä mahdollista. Unohtuneen salasanankin vaihto käy ylläpidolta yhdestä paikasta.

Tästä seuraava vaihe on yhdistää palveluiden kirjautuminen saman kirjautumisruudun taakse. Tämä mahdollistaa myös sen, että kirjautuminen yhteen palveluun riittää, eikä tietoja kysytä sen jälkeen, vaikka käyttäjä käyttäisi muitakin palveluita. Kierroksella Moodle-blogi-sähköposti tunnukset kysytään siis vain kerran.

Kolmas vaihe on yhdistää työpöydän kirjautuminen keskitettyyn kirjautumisruutuun. Tällöin käyttäjä ei näe missään vaiheessa kirjautumisruutuja selaimessa, vaan selain osaa kertoa koulun kirjautumispalvelulle, kuka käyttäjä on. Yksi kirjautuminen yhdistää perinteiset sovellukset ja verkkopalvelut yhdeksi, eikä käyttäjän tarvitse välittää, missä mikäkin toimii. Homma niin sanotusti vain toimii.

Jos Saaran koulussa jokainen järjestelmä käyttää erillisiä tunnuksia, erilaisia tunnuksia ja salasanoja piti muistaa aamupäivän aikana kuusi erilaista ja niitä piti syöttää yhteensä yhdeksän kertaa. Yhdistetyn käyttäjäkannan ja työpöydälle asti keskitetyn tunnistautumisen kanssa käytössä on vain yksi tunnus ja salasana, jotka olisi pitänyt syöttää kolme kertaa.

Tässä pintaraapaisu tunnuksiin. Miten sujuvaa oma arkesi on?

Veli-Matti Lintu

Opinsys esittelee tapahtumassa koulutoimenlaajuista tietotekniikkaratkaisua. Linuxilla ja LTSP:llä toteutettu ratkaisu on lisännyt tietokoneiden määrän tavoitellulle tasolla ja silti kustannukset ovat pysyneet järkevinä.

Tilaisuus on avoin kaikista koulujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tervetuloa. Kutsu löytyy: http://www.kasavuori.fi/

ja ilmoittautuminen lomakkeella.

Tietoviikon artikkelissa tuodaan esille voimakkaasti uusien laitteiden puutetta, mutta muistetaan myös, että laitteiden tulee tukea myös opetusta. Ylhäältä sanelua pidetään myös ongelmana. Itse luokkatila kaipaisi myös päivittämistä yksittäisten laitteiden hankkimisen sijaan.

Henki asiaan liittyvässä kirjoittelussa ja keskusteluissa on usein, että oppilaat osaavat kyllä käyttää mitä vain, mutta opettajat eivät osaa ja osa ei halua käyttää mitään muuta kuin 20 vuotta sitten oppimaansa tekniikkaa. Tekniikkaan liittyvää yleisökirjoittelua leimaa lisäksi vahvasti oman nuoruuden ja kouluajan romantisointi “ei silloin kun minä olin nuori” – hengessä.

Kulkiessani kouluilla olen nähnyt tekniikkaa laidasta laitaan – niin 15-vuotiaita tietokoneita, jotka käynnistyvät parikymmentä minuuttia, kuin upouusia tehohirmuja. Monesti nämä laitteet vielä ovat viereisissä luokissa. Jossain nurkassa saattaa olla vielä läjä koneita, jotka on poistettu käytöstä rikkinäisen hiiren takia. Yhteistä kaikelle on se, että jokainen laite on yksilö ja jokainen toimii vähän eri tavalla – jos nyt sattuu toimimaan. Epävarmuuden vallitessa valitaan helpompi tie ja ollaan käyttämättä koneita kokonaan.

Puheet sosiaalisen median ja Smartboardien hyödyntämisestä opetuksessa tuntuvat varmasti huvittavilta, jos koulun tietokoneiden käynnistyminen kestää kymmeniä minuutteja ja sittenkin osa koneista toimii ja osa ei. Sosiaalisen median palvelut olisivat kuitenkin samaan aikaan monesti hyödynnettävissä hyvinkin vaatimattomilla laitteilla, jos laitteet vain toimisivat. Tällaisessa ympäristössä tietotekniikkaan arasti suhtautuva opettaja tuskin innostuu kokeilemaan uusia palveluita, vaikka työnantaja siihen patistaisikin. Monesti ratkaisuna esitetään läjää uusia laitteita, jotka ovat parin vuoden päästä ovat taas niitä nurkassa olevia kasoja, joihin kukaan ei halua koskea.

Vaikka uudet laitteet ovatkin kivoja, vanhat toimisivat usein oikein ylläpidettyinä vuosia nykyistä pidempään. Ylläpidetyt laitteet, paitsi että ne toimivat, pysyvät myös poissa kasvattamasta ongelmajätevuoria. Poppakonsteja asenteiden muuttamiseen yön yli tuskin on, mutta toimivat laitteet synnyttävät luottamusta ja koulutus ja oma oppiminen auttavat ajan kuluessa hyödyntämään niitä paremmin. Pelkät gigahertsit ongelmaa eivät kuitenkaan ratkaise. Kun laitteista on enemmän hyötyä kuin harmia, niitä käytetään kyllä hymyssäsuin.

Veli-Matti Lintu

Viime syksynä esittelimme tuotteen nimeltä Eko,  joka on yhden koulun edullinen ja simppeli linux-ratkaisu. Entä, jos olet suunnittelemassa laajempaa linux-ratkaisua useille kouluille? Eko on yhä vaihtoehto, mutta Priima tuo koulujen tietotekniikan monipuolisuutta. Miten Eko ja Priima siitten eroavat toisistaan?

Molempien tuotteiden vakio-ominaisuuksia ovat:

• Oppilaspäätteet eli perinteiset “tyhmät” linux-päätteet.
• Opettajapäätteet eli linux-tehopäätteet.
• Opinsysin tuki- ja ylläpalvelu vastaa, että systeemi toimii.
• Tarvittavat palvelinlaitteet.
• Tiedostojen varmistuspalvelu.
• Selainpohjaiset hallintatyökalut käyttäjätunnuksille,  päätelaitteille ja linux-työpöydän asetuksille.

Vain Priimaan saatavat lisäominaisuudet:

• Linux-kannettavat.  Kannettavissa toimivat samat käyttäjätunnukset ja kotihakemistot  kuin päätteillä. Kannettavien päivitykset tulevat linux-palvelimelta automatisoidusti käyttäjän niitä huomaamatta.

• Yhteinen käyttäjäkanta kaikille kouluille. Käyttäjän tunnukset ja tallennustilat toimivat täten koulusta riippumatta.

• Info-TV.  Info-ruudut koulun sisäiseen viestintään. Web-pohjainen hallintatyökalu sisällön muokkaamiseen.

• Käyttäjäkanta muihin palveluihin. Linux-palvelimen käyttäjäkantaa voivat hyödyntää useat web-sovellukset kuten Moodle, wikit, sähköpostit jne.

• Windows-yhteensopivuus. Mahdollisuus liittää Windows- koneita kirjautumaan linux-palvelimen käyttäjäkantaa vasten.

Priiman hinnoittelu perustuu ratkaisun laajuuteen. Hinta muodostuu, kun selvillä on koulujen määrä, oppilasmäärä, päätemäärä, tarvittavat lisäpalvelut ja koulujen väliset verkkoyhteydet.

Kysy meiltä tarjousta: myynti@opinsys.fi, 014-4591 624.

Koulun VESO-päivä tulossa? Opettajien TVT-taidot ruosteessa? Opinsys tulee hätiin. Olemme räätälöineet koulujen tarpeisiin kolme koulutuspakettia:

• Linux-jatkokurssi. Kerrataan opettajien kanssa linux-työpöydän käytön perusteet, oleellisimmat ohjelmat ja parhaat verkkosovellukset koululle. Tarjotaan vinkkejä ja rohkeutta tietokoneen hyödyntämiseen opetuksessa.
• OpenOffice -kurssi. Käydään läpi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysten teko sekä eri tiedostoformaatit ja pdf-tiedostojen luonti. OpenOffice tulee tutuksi – viimeistään tämän kurssin jälkeen.
• Sosiaalinen media opetuksessa. Blogit, wikit, twitterit, naamakirjat jne. Oppilaille uudet web-palvelut ovat arkipäivää, mutta miten sosiaalista mediaa käytetään opettamisessa ja koulun viestinnässä?

Järjestämme koulutukset aina asiakkaan omissa tiloissa. Koulutusten kesto ja laajuus on räätälöitävissä tarpeen ja varatun ajan mukaan.

Lisätiedustelut ja hinnat: myynti@opinsys.fi, 014-4591 624.